Luonnonkosmetiikka

Luonnonkosmetiikan ABC

Luonnonkosmetiikka tarkoittaa sellaista kosmetiikkaa, jonka valmistukseen käytetään vain luonnosta saatavia raaka-aineita eikä tuotteisiin ei lisätä missään valmistuksen vaiheessa synteettisiä raaka-aineita. Esimerkiksi puhdistusaineissa, shampoissa ja seerumeissa tarvittavat emulgaattorit sekä pintajänniteaineet valmistetaan laboratoriossa mm. kookosöljystä ja erilaisista sokereista. Vaikka näiden aineiden alkuperäinen lähde on luonnollinen, ne muuttuvat prosessissa kemiallisesti toiseksi aineeksi, jolloin lopputuotetta ei voi enää kutsua luomukosmetiikaksi.

Luonnonkosmetiikan valmistuksessa käytetään yleisesti laaja kattaus upeita luonnon raaka-aineita kuten kasviöljyjä, kasvivahoja, kasviuutteita, kuivattuja kasveja sekä niistä valmistettuja uutteita, suoloja sekä sokereita, erilaisia savilaatuja, kokonaisia eteerisiä öljyjä, levätuotteita, mehiläisvahaa, maamineraaleja ja ksantaanikumia.

Luonnonkosmetiikkaan käytettyjen raaka-aineiden luomupitoisuuksien määrä vaihtelee, sillä sitä säätelevät erilaiset sertifiointitahot. Riippuu täysin sertifikaatista kuinka paljon luomuraaka-aineita vaaditaan ja näin ollen luonnonkosmetiikassa on täysin sallittua käyttää aika alhaisiakin luomuraaka-aineprosentteja. Esimerkiksi hyvin yleisesti käytetty Ecocert vaatii, että tuotteen raaka-aineista pitää olla minimissään 10 % luomutuotettuja.

Luonnonkosmetiikka verrattuna tavanomaiseen kosmetiikkaan

Tavanomainen kosmetiikka pohjautuu usein synteettisesti valmistettuihin ainesosiin, mutta saattaa myös usein sisältää luonnollista alkuperää olevia ainesosia. Kiistelyn kohteena tavanomaisen kosmetiikan ainesosista ovat viimeaikoina olleet mm. formaldehydin vapauttajat ja mikromuovit, jotka pesuveden mukana huuhtoutuvat vesistöön ja lopulta vesieliöiden ravinnoksi. Väriaineiden, hajusteiden, parabeenien ja monien muiden säilöntäaineiden turvallisuutta ihmiselle ja ympäristölle on kyseenalaistettu. Osalla on todettu olevan haittavaikutuksia, osalla ei ja osasta tutkimukset ovat vielä kesken. Haittavaikutuksia ovat olleet mm. erilaiset ärsytykset ja allergiat, joko havaittuna iholla tai hajusteallergiana sekä ihmiskehon mahdollinen hormonitoiminnan häiriintyminen. Mediassa on tullut myös esille tavanomaisessa kosmetiikassa esiintyvä metyyli-isotiatsolinoni, joka toimii säilöntäaineena niin kosmetiikassa kuin kodin puhdistustuotteissa. Metyylikloori-/ ja metyyli-isotiatsolinon aiheuttamat allergiat ovat lisääntyneet. Ne aiheuttavat mm. ihon kutinaa, punoitusta ja hilseilyä.

Edellä mainitulle tavanomaiselle kosmetiikalle on tullut vaihtoehdoksi luonnonkosmetiikka, jonka valmistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota ainesosien luonnolliseen alkuperään sekä siihen, miten tuotteen elinkaari vaikuttaa ihmiseen ja ympäristöön. Luonnonkosmetiikan ja yleensäkin luonnosta saatavien hyvinvointituotteiden suosion nousua selittää ihmisten eettisen ja ekologisen tietoisuuden lisääntyminen. Ihmisiä kiinnostaa puhtaus, aitous ja turvallisuus. Luontoperäiset hoidot, luontoelämykset ja kaikenlaiset luonnontuotteista valmistetut tuotteet ovat entistä suositumpia. Suomen luonto ja sen tarjoamat antimet ovat mahdollisuus monen alan yrittäjälle. Aidossa luonnonkosmetiikassa ainesosat ovat luonnollisia, mahdollisimman vähän prosessoituja raaka-aineita kuten mm. kasviöljyjä, luonnollisia vahoja ja rasvoja, yrttiuutoksia ja kukkaisvesiä.

Luonnonkosmetiikkakaan ei välttämättä ole allergeeniton tai yliherkkyyksiä aiheuttamaton. Allergiaja astmayhdistyksen asiantuntija Päivi Kousan mukaan luonnonkosmetiikassa on allergikon näkökulmasta katsottuna hyvää moni asia, sillä luonnonkosmetiikka ei sisällä yleisesti allergisoivia säilöntäaineita tai atsovärejä. Luonnonkosmetiikka voi sisältää samoja hajusteita kuin tavanomainenkin kosmetiikka, joten herkimmille nämäkään tuotteet eivät välttämättä sovi.

Yleinen uskomus on, että luonnonkosmetiikka ei sisältäisi lainkaan säilöntäaineita. Erityisesti vettä sisältävät valmisteet eivät kaupan hyllyillä säily kauan käyttökelpoisena ilman säilöntäaineita. Esimerkiksi öljyjä ja vahoja sisältävät tuotteet voivat säilyä pitkäänkin ilman lisättyjä säilöntäaineita, mutta heti kun vettä lisätään mukaan, lyhenee säilyvyysaika merkittävästi bakteerien lisääntymisen myötä. Luonnonkosmetiikan tarpeisiin on otettu käyttöön oma luonnollisten säilöntäaineiden "sallittu lista" ja niiden sisältö saattaa hieman vaihdella eri luonnonkosmetiikan sertifioijien kesken. Myös tietyt antioksidantit, kuten E-vitamiini tai jotkut eteeriset öljyt, joissa on antibakteriaalisia ominaisuuksia, voivat pidentää jossain määrin tuotteen säilyvyyttä.

Moni tavanomainen kosmetiikkatuote voi sisältää usein myös luonnosta saatavia raaka-aineita luonnollisessa muodossa, tosin yleensä vähemmän kuin luonnonkosmetiikassa. Se, onko kosmeettinen valmiste tavanomaista kosmetiikkaa vai luonnonkosmetiikkaa määräytyy tuotteen kokonaiskoostumuksesta, ei yksittäisestä ainesosasta. Kosmeettisten tuotteiden hajusteet voivat olla peräisin joko suoraan luonnosta (100 % eteerinen öljy) tai laboratorioissa kehitettyjä tuoksukopioita luonnon tuoksumolekyyleistä. Tuoksumolekyylin rakenne voi olla tismalleen sama näissä kahdessa erilaisessa aineessa.

Kosmetiikka- sekä pesu- ja puhdistusainealan elinkeinopoliittisen toimialajärjestön Teknokemian yhdistyksen näkemyksen mukaan, kaikkien kosmetiikan synteettisten ainesosien korvaaminen suoraan luonnosta olevilla raaka-aineilla ei ole mahdollista. Nykyisen kosmetiikan käytön laajuuden vuoksi, raaka-aineita ei välttämättä riittäisi käyttöön kestävällä tavalla. Osa raaka-aineista saadaan tuoteturvallisuuden kannalta stabiilimmaksi ja puhtaammaksi, kun käytetään synteettisiä menetelmiä luonnollisen raaka-aineen sijaan. Luonnon raaka-aineiden hankkiminen on myös kustannuksiltaan yleisesti kalliimpaa kuin synteettisen valmistaminen.

Luonnon raaka-aineiden tuoteturvallisuuden kannalta puhtaus ja stabiilius ovat tärkeitä tekijöitä markkinoille asetettavalla kosmeettisella valmisteella. Mm. pakkausteknisin keinoin voidaan pidentää kosmeettisen valmisteen säilyvyyttä käyttämällä esimerkiksi ilmattomia pumppupulloja tai tuubeja, jolloin kosmeettinen valmiste ei ole niin altis ulkoapäin tuleville epäpuhtauksille. Markkinoille asetettavaa kosmetiikkaa koskevan lainsäädännön vaatimukset, joiden pääperiaatteita käydään läpi tämän opinnäytetyön ohjeistuksessa, asettavat kosmeettiselle valmisteelle tiukat tuoteturvallisuutta koskevat ehdot.

Luonnonkosmetiikan sertifiointi

Suomen Pro luonnonkosmetiikka ry:n mukaan "luonnonkosmetiikalla tarkoitetaan alaan erikoistuneiden, riippumattomien organisaatioiden säätelemää ja valvomaa kosmetiikkaa, joka on luonnollista alkuperää". Sertifioinneilla voidaan osoittaa kuluttajalle, että valmistaja on sitoutunut jonkin organisaation ylläpitämiin luonnonkosmetiikkakriteereihin. Luonnonkosmetiikkaa voi olla ilman sertifiointejakin, mutta valmistajan on näin väittäessään pystyttävä todistamaan se kuluttajalle.

Sertifioinnin myötä valmistaja saa käyttää sertifioivan tahon logoa tuotepakkauksissa ja markkinoida tuotteitaan asianomaisen sertifiointijärjestelmän alaisuuteen kuuluvana, mikä helpottaa kuluttajan ostopäätöstä. Kuluttajapakkauksessa sertifiointimerkinnät ovat luonnonkosmetiikkaa haluavalle kuluttajalle todiste tuotteen oikeellisuudesta. "Tieto oman tuotteen markkinoista ja kohdemaan kuluttajien mieltymyksistä auttavat valitsemaan omalle tuotteelle sopivimman sertifikaatin. Sertifikaattien käyttö on yleensä maksullista, joten yrittäjä joutuu pohtimaan sen kannattavuutta"

Tähän asti tunnettuja ja näkyvimmin esille olleita luonnonkosmetiikan kansainvälisiä sertifiointijärjestelmiä Euroopassa ovat mm. AIAB (Italia), BDIH (Saksa), Cosmebio (Ranska), EcoCert (Ranska), Soil Association (Englanti), Ecogarantie (Belgia) sekä NATRUE. COSMOSstandardi on luonnon- ja luomukosmetiikan alalle tehty eurooppalainen sertifikaatti, josta on sopinut joukko suurimpia eurooppalaisia sertifioijia, kuten edellämainitut EcoCert, Cosmebio, Soil Assosiation ja BDIH. COSMOS-standardin tarkoituksena on yhtenäistää sääntelyä ja selkeyttää eri sertifioijien toimintatapoja ja kriteerejä. Tämän kansainvälisen standardin luonnon- ja luomukosmetiikalle omistaa voittoa tavoittelematon Cosmos-standard AISBL -yhdistys. AISBLlyhenne tulee sanoista ”an international non-profit association registered in Belgium”. (COSMOS standard AISBL 2015)

Katso täältä kaikki luonnonkosmetiikan sertifioidut brändit

NATRUE on Brysselissä vuonna 2007 perustettu kansainvälisesti toimiva yhdistys, joka on sitoutunut edistämään ja suojelemaan luonnon- ja luomukosmetiikan valmistusta. NATRUE on voittoa tavoittelematon organisaatio, ja sen kriteeristö on julkisesti saatavilla.

FI-NATURA on suhteellisen uusi, vuonna 2014 perustettu suomalainen luonnonkosmetiikkaa valvova ja sertifioiva yhdistys. FI-NATURA edustaa luonnonkosmetiikan markkinoijia ja valmistajia, jotka haluavat tuotteilleen riippumattomasti tarkastetun sertifioinnin.

Katso Suomen suurin valikoima luonnonkosmetiikkaa ja luomukosmetiikkaa edullisesti luonnonkosmetiikan verkkokaupasta.

Lue täältä vielä pidempi teksti aiheesta mitä on luonnonkosmetiikka?

Suomen suurin luonnonkosmetiikan ale järjestetään 4 kertaa vuodessa. Katso täältä seuraavat luonnonkosmetiiikkapäivät